KOKO- työskentelyn yhteenvetoa

YHTEINEN TAHTOTILA

Yhteisen tahtotilan vahvistamiseksi ja täsmentämiseksi seudulla olisi hyvä toteuttaa
- Yhteinen tulevaisuustyöskentely (skenaariot ja ennakointi joissa kattava edustus)
-Yhteinen elinkeinostrategia
-Yhteinen viestintästrategia KOKO- seutukunnalle, seudulle positiiviset tulevaisuuden kasvot (hyödyntäen sosiaalista mediaa, ottamalla asukkaat laajasti mukaan tekemään seutukunnan tulevaisuutta)
-Avoimuuden ja luottamuksen sekä positiivisen yhteisen seudullisen identiteetin vahvistaminen (konkreettisena keinon esim. positiivinen naapuripuhe)
-Koordinoitu kokonaisvaltainen kehittämisote

Kemi-Tornion KOKO:ssa lähtökohtana "nelikierreyhteistyö", jossa kuullaan asiakasta eli kuntalaista ja tunnetaan "KOKO-markkinat". Teemoina työskentelyssä nostettiin esiin mm.

- Rajat ylittävä yhteistyö
-Elinkeinot, monipuolisen elinkeinorakenteen ja yrittäjyyden edistäminen
-Erikoistuminen teknologia- ja matkailukärjellä
- Elämän laatu ja kokemuksellinen hyvinvointi
-Ennakoinnin uudet muodot (liikkuvasti / kenttätutkimusta)
-Liikkuvuus ja paluumuuttokampanjat
- Kuntapalveluissa seudullinen yhteistyö ja monituottaja-malli (järjestöt ja yritykset)
-Viihtyvyyden konkreettinen kehittäminen ja siitä viestiminen myönteisten tarinoiden muodossa

- KOKO- Pohjois-Suomesta verkostoituneesti vastavoima etelän keskuksille.

KOKO? - Antikaisen terveisiä

-2000-luku on ollut seudullisen yhteistyön rakentamisen aika. Nyt kotipesä pitäisi olla kunnossa. 2010-luku on jo alueiden välisen yhteistön aikaa, eli kysymys on yhä enemmän kyvystä tehdä yhteistyötä muiden alueiden kanssa. Mitkä ovat tässä alueen suunnat?

-Kilpailukyvylle ja koheesiolle ei ole yksiselitteistä ja tyhjentävää määritelmää. KOKOssa on kysymys alueen itsensä antamasta merkityksestä näille termeille

- KOKO on strateginen alkupanos kehittämiselle. Kun puhutaan alueen kehittämisestä on agendalla paljon asioita, miettikää tarkkaan mihin KOKOn panoksia halutaan käyttää.

T. Janne Antikainen

Dynamiikkaa ja kuntaliitos kiitos!

Hyvät yritykset, jotka panostavat kilpailukykynsä parantamiseen sijoittuvat elinkeinollisesti ja päätöksenteoltaan dynaamisille alueille. Kemi-Tornio alueen päättäjien tulee tiivistää yhteistyötään, jotta tämä yritysten edellyttämä dynamiikka olisi alueen yksi vahvoista ominaispiirteistä. Tämän asian tunnistaminen ja siinä onnistuminen auttaisi parantamaan myös päätösten yrityslähtöisyyttä ja -vaikuttavuutta. Kemi-Tornio alueen dynamiikka tulee alueen sijainnista, tuotannollisesta toiminnasta ja koulutusmahdollisuuksista. Näitä ominaisuuksia tulee vahvistaa edelleen. Mikäli alueen päättäjät arvostavat vain nykyisiä rakenteita ulkopuolelta tulevista kovista haasteista huolimatta eivätkä ole mukana tulevassa rakennemuutoksessa, vetää Etelä-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa aktiivisen väestön puoleensa. Alueelliset erot elinkeinotoiminnassa ja kehittämisresursseissa ovat suuret ja kasvavat todennäköisesti edelleen nyt vallitsevan taloudellisen tilanteen ja sen talouselämän ja julkisen sektorin rakenteisiin vaikuttavien muutosten johdosta. Kemi-Tornio alueen kuntayhteistyön nykytila ja järkevien kuntaliitosten vastustaminen johtavat häviäjän rooliin seutukuntien välisessä kilpailussa ja vääjäämättä kiihtyvään negatiiviseen muuttoliikkeeseen.

Kemin ja Tornion kyräily

Kemi-Tornio-seutu jää jälkeen alueiden välisessä kilpailussa niin kauan kuin kaupungit Kemi ja Tornio kiistelevät joka asiasta. Tornio on kääntänyt seudulle selkänsä ja kuvittelee pärjäävänsä pelkästään Haaparannan kanssa. Kemi taas yrittää kiilata Torniota ulos seutukunnasta. Kaikki uskovat alueella tapahtuvan merkittäviä rakennemuutoksia, mutta vasta joskus kymmenen vuoden päästä. Tämä osoittaa sen, että yhteistyön tarve tunnustetaan, mutta sitä koskevia päätöksiä ei uskalleta tehdä. Pelkojen ja kyräilyn sävyttämän eripuran aikana Rovaniemi ja muut kaupunkiseudut jyräävät Meri-Lapin, jonka kohtaloksi on jäädä taantuvien alueiden joukkoon, mikä näkyy konkreettisesti esim. erikoissairaanhoidon palveluiden menettämisenä. Alueellistamispäätöksiä emme saa ensimmäistäkään. Onko tosi, ettei asialle ole mitään tehtävissä? Olemmeko näin kyvyttömiä?

Nimimerkillä "Huolestunut"

Kehittämiskeskuksen rooli?

Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksen työ on painottunut kuntienvälisen yhteistyön edistämiseen. Päätavoitteena on ollut kuntien järjestämien eri palvelujen seudullisen yhteistyön lisääminen. Ongelmana viimeaikaisessa toiminnassa on ollut, että seudullisiksi esitettyjä ratkaisuja ei ole useasti päästy edes testaamaan. Kun palveluja pyritään tuottamaan seudullisesti, pitäisi samalla olla valmiutta purkaa kuntakohtaisia järjestelmiä. Muutoin ei kaivattua tehokkuutta ja säästöjä synny. Koska edes nykyisessäkään vaikeassa kuntatalouden tilanteessa ei seutukunnalla ole kyetty tekemään suuria palvelurakenteita koskevia päätöksiä nouseekin esiin kysymys, että tulisiko kuntien välisessä yhteistyössä kuntapalveluiden sijasta keskittyä todennäköisemmin entistä enemmän tuloksia aikaansaavaan toimintaan, kuten elinkeinojen kehittämiseen, työllisyyden edistämiseen, laaja-alaisen innovaatioympäristön kehittämistyöhön tai entistä voimakkaampaan edunvalvontatyöhön.

Tekemistä kyllä riittää ja siksi nyt on strategisen linjanvedon paikka, kun entistä pienemmillä resursseilla tulisi saada aikaan entistä vaikuttavampaa jälkeä. Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksen roolia ja tehtäviä on muutettava ja vähenevillä resursseilla toimeen tulemisen strategiasta (kuntayhteistyöpainotteisuus) tulisi suuntautua toiminta-alueille, joiden voidaan odottaa tuovan Kemi-Tornio alueelle mahdollisuuksia ja tuloja (kehittämis- ja kehittäjäyhteistyöpainotteisuus).