Kemi-Tornio-seutu jää jälkeen alueiden välisessä kilpailussa niin kauan kuin kaupungit Kemi ja Tornio kiistelevät joka asiasta. Tornio on kääntänyt seudulle selkänsä ja kuvittelee pärjäävänsä pelkästään Haaparannan kanssa. Kemi taas yrittää kiilata Torniota ulos seutukunnasta. Kaikki uskovat alueella tapahtuvan merkittäviä rakennemuutoksia, mutta vasta joskus kymmenen vuoden päästä. Tämä osoittaa sen, että yhteistyön tarve tunnustetaan, mutta sitä koskevia päätöksiä ei uskalleta tehdä. Pelkojen ja kyräilyn sävyttämän eripuran aikana Rovaniemi ja muut kaupunkiseudut jyräävät Meri-Lapin, jonka kohtaloksi on jäädä taantuvien alueiden joukkoon, mikä näkyy konkreettisesti esim. erikoissairaanhoidon palveluiden menettämisenä. Alueellistamispäätöksiä emme saa ensimmäistäkään. Onko tosi, ettei asialle ole mitään tehtävissä? Olemmeko näin kyvyttömiä?
maanantai 4. toukokuuta 2009
Kemin ja Tornion kyräily
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ninpä niin. Hieman etäämpää katsottuna asia näyttää juuri tältä, että Rovaniemi porskuttaa kovaa vauhtia eteenpäin ja Kemi-Tornio painii hiekkalaatikolla.
VastaaPoistaUlkopuolelta tuntuisi siltä, että paikallinen kilpailusarja tuntuu liian vaatimattomalta ja pieneltä liigalta tämän päivän maailmassa, vaikka se ehkä oli ok aikaisempien sukupolvien aikaisessa maailmassa. Pitäisi tavoitella mieluiten kansainväliseen ja vähintään kansallisen liigaan, jossa seutukunnat tai maakunnat kilpailevat keskenään. Keskinäinen kyräily on enemmänkin piirre yrityksissä, jotka ovat vaikeuksissa tai juuri niiden kynnyksellä. Ehkä kasvavan seutukunnan piirteitä voisi hakea kasvuyrityksen tyypillisistä piirteistä, joina pidetään ulospäin suuntautuneisuutta, päättäväisyyttä, yhteistyökykyä, riskinottokykyä ja alansa syvällistä tuntemista. Jo ensimmäinen piirre kannustaisi suuntamaan katseet ja energian seutukunnan ulkopuolelle ja johtajuutta pitkäjänteiseen kokonaisuuden kehittämiseen. Jos haluamme osaajia ja yrityksiä seutukunnalle luulen että vetovoimaisuus syntyy enemmän kokonaisuudesta, osaamisesta ja kansainvälisten markkinoiden läheisyydestä jne kuin yksittäisen osa-alueen vetovoimasta tai vetovoimattomuudesta. – nimimerkillä toivoa saa Markku Vaaraniemi
VastaaPoista