Hyvät yritykset, jotka panostavat kilpailukykynsä parantamiseen sijoittuvat elinkeinollisesti ja päätöksenteoltaan dynaamisille alueille. Kemi-Tornio alueen päättäjien tulee tiivistää yhteistyötään, jotta tämä yritysten edellyttämä dynamiikka olisi alueen yksi vahvoista ominaispiirteistä. Tämän asian tunnistaminen ja siinä onnistuminen auttaisi parantamaan myös päätösten yrityslähtöisyyttä ja -vaikuttavuutta. Kemi-Tornio alueen dynamiikka tulee alueen sijainnista, tuotannollisesta toiminnasta ja koulutusmahdollisuuksista. Näitä ominaisuuksia tulee vahvistaa edelleen. Mikäli alueen päättäjät arvostavat vain nykyisiä rakenteita ulkopuolelta tulevista kovista haasteista huolimatta eivätkä ole mukana tulevassa rakennemuutoksessa, vetää Etelä-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa aktiivisen väestön puoleensa. Alueelliset erot elinkeinotoiminnassa ja kehittämisresursseissa ovat suuret ja kasvavat todennäköisesti edelleen nyt vallitsevan taloudellisen tilanteen ja sen talouselämän ja julkisen sektorin rakenteisiin vaikuttavien muutosten johdosta. Kemi-Tornio alueen kuntayhteistyön nykytila ja järkevien kuntaliitosten vastustaminen johtavat häviäjän rooliin seutukuntien välisessä kilpailussa ja vääjäämättä kiihtyvään negatiiviseen muuttoliikkeeseen.
maanantai 4. toukokuuta 2009
Dynamiikkaa ja kuntaliitos kiitos!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kyllähän jotain tarttis tehrä, mutta tahto muutoksen pitää syntyä yhteisesti alueen sisällä. Tällä hetkellä alueella ei ole edellytyksiä muodostaa oikealla tavalla uutta kuntayksikköä. Pakolla/ ulkopuolelta ohjattuna kuntaliitoskeskustelu tai itse liitosselvitys ei kanna hedelmää. Alueella ei yksinkertiasesti ole tällä hetkellä riittävää tahtoa tehdä tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta merkittäviä päätöksiä. Tulisiko tämän vuoksi kysymykset asettaakin niin, että etsitään vastauksia seuraaviin haasteisiin:
VastaaPoista- miten voidaan hillitä kustannuspaineita palvelujen tuottamisessa
- miten voidaan vaikuttaa parhaiten kuntien tulotalouden kehitykseen
- miten Kemi-Tornion alue pärjää tulevaisuudessa parhaiten alueiden välisessä kilpailussa?
Näihin haasteisiin pitää lähteä hakemaan vastauksia ja sitten kenties yhdeksi vaihtoehdoksi nousee muiden ratkaisujen joukossa kuntaliitos. Pitää tehdä siis Kemi-Tornio alueen tulevaisuuden toimintamalliselvitys, eikä nimetä sitä suoraan kuntaliitosselvitykseksi.
Miten alueen veronmaksajille avataan tässä esitetyn kommentin lause ”Alueella ei yksinkertaisesti ole tällä hetkellä riittävää tahtoa tehdä tulevaisuuden kannalta merkittäviä päätöksiä”. Eikö veronmaksajilla olisi tahtoa tehdä tulevaisuuden kannalta merkittäviä päätöksiä? Uskon, että varmasti on! Asialla voinee leikitellä niinkin, että merkittävien päätösten vastakohtahan on merkityksetön päätös. Kuka päättäjä nyt sellaisia haluaa tehdä muuten kuin tietämättään.
VastaaPoistaKommentin kysymyksenasettelu johtaa aina samaan – tiivistyvään yhteistyöhön – mahdollisesti järkeviin kuntaliitoksiin?
- miten voidaan hillitä kustannuspaineita palvelujen tuottamisessa
Kirjoittajan vastaus: järjestämällä palveluntuotantoa niin, että tehokkuus
ja vaikuttavuus kasvavat. Tässä kuntien välinen, mutta myös julkisen
sektorin ja yksityisen sektorin yhteistyö ovat avainasemassa. Palvelujen tarpeen tulevaisuuden suunnittelu on tärkeää (esim. eivät vanhukset kuulu sairaaloihin)
- miten voidaan vaikuttaa parhaiten kuntien tulotalouden kehitykseen
Kirjoittajan vastaus: Kun verorasitus tulee pitää jo kilpailusyistä ainakin
kuntien keskimääräisellä tasolla, jää vaihtoehdoksi palvelumaksujen
jonkintasoinen porrastaminen tulojen mukaan (ainakin ei-lakisääteisten) ja kaikkein paras vaihtoehto
on onnistua saamaan alueelle hyviä yrityksiä ja työntekijöitä veroja
maksamaan. Tässäkin kuntien välinen yhteistyö on avainasemassa
- miten Kemi-Tornion alue pärjää tulevaisuudessa parhaiten alueiden välisessä
kilpailussa?
Kirjoittajan vastaus: Olemalla houkutteleva alue yrityksille ja ihmisille työ- ja vapaa-ajassa. Kuntien välinen yhteistyö on tämänkin markkinoinnissa aivan avainasemassa, eikä järkeväksi osoitettuja kuntaliitoksiakaan tulee jättää pois keinovalikoimasta.
Stepp N.
Ulkopuolelta katsoen Kemi- Tornio – Haaparanta kokonaisuus on suhteellisen pieni kun katsotaan globaalin kilpailun näkökulmasta. Tästä näkökulmasta seutukunnan (Haaparanta mukaan lukien) kehittäminen yhteisen omista lähtökohdista lähtevän strategian pohjalta (ainakin elinkeinotoiminnassa) voisi tarjota lisää mahdollisuuksia ja vetovoimaa. Kokemuksen mukaan isommalla kokonaisuudella vaikuttamis- ja panostusmahdollisuudet ovat aina suuremmat. Strategian konkreettiseen toteuttamiseen tarvitaan kuitenkin sitä tukeva johtamisjärjestelmä ja vastuut. Tässä mielessä kuntaliitos, ja siitä seuraava yksi ja toivottavasti uudenlainen johtamisjärjestelmä näyttäisi mielestäni varsin varteenotettavalta vaihtoehdolta. Tässä täytyy tietysti muistaa, että se on vaikea juttu, sillä suurista yritysfuusioistakin on enemmän epäonnistunut kuin onnistunut. Epäonnistuminen on usein johtunut siitä, että selkeän yhteisen hyödyn ja tulevaisuuden näkemyksen puuttuessa (tai sitä ei ole oikeasti ollutkaan) tarpeellisia valintoja ei ole kyetty tekemään ja osapuolten lyhytnäköinen sisäinen politikointi ottanut pääosan päätöksen teossa osaamisen kustannuksella. Voisin kuvitella, että julkisissa organisaatioissa fuusio ei ole ainakaan helpompi asia. Kun katselee nk. äkillisen rakennemuutoksen kourissa olevia seutukuntia, näyttää siltä, että Suomessa tarvitaan kuitenkin todellinen kriisi tai pakko, ennen kuin yhteinen sävel löytyy. (Niin se usein tarvitaan yrityksissäkin.) Mikähän se riittävä kriisi olisi tällä seutukunnalla? Yritysmaailmassa kuntarajat eivät ole olleet ongelma, haaste on enemmänkin pysyä asiakaslähtöisenä, ketteränä, innovatiivisena ja samalla kustannustehokkaana. Asiakaslähtöisyys tarkoittaisi kuntaliitoksen tapauksessa mm. sitä, että kysytään asukkailta (nuoriltakin) ja yrityksiltä näkemyksiä ja miksei keinojakin aiheeseen liittyen. Olisihan se mukava että Kemi – Tornio – Haaparanta seutukunta uskaltaisi olla vetovoimainen edelläkävijä ja ottaa tulevaisuuden omiin käsiin sen sijaan että joku muu kehäkolmosen sisäpuolelta sen meille kertoo? – nimimerkillä toivoa saa - terv Markku Vaaraniemi
VastaaPoista